Köhköh.

Vaihteeks meinaa pukata flunssaa päälle. Oon aika varma että syynä on lähinnä se, että viikot menee melko paineessa ja potutuksessa ja viikonlopun tullessa potutus vähenee ja stressi laukeaa. Tuloksena kuume. Ehkä tympein homma tässä kuumeilussa om, ettei saa nukuttua. Viime yönä nukahdin vasta joskus lähempänä kuutta, kun viideltä kävin ottamassa lääkettä. Tosi hauskaa siis.

Eipä auta taas kun vetää kourallinen buranaa, kun on tälle päivää buukattuna ohjelmaa. Aamulla käytettiin Amadeusta virallisissa silmä-, polvi- ja sydäntarkastuksissa ja puhtaat paperit tuli. Eläinlääkäri kenotti käymään parin vuoden välein silmätarkastuksessa, kun tiedetään Ampsun suvussa olevan kaihia.

Vielä pitäs lähtee stadiin päin huollattamaan kynnet ja Antin kans meinattiin mennä sen jälkeen leffaan. Saapa nähdä onko Puhdistus mistään kotoisin. Jos kävis vaikka Teerenpelissä yksillä leffan jälkeen. Mutta ensin lääkitys kohdilleen, pitänee alkaa hoitaa sitä asiaa. Jos vaan pysyisin hereillä, siinä tämän illan tavoite.

Ens yönä voisi myös nukkua. Laitan nukkumatille loukun, niin ei unoha minnuu ennää pirulainen.

Elämäni nyt.

Sen verran on todellakin muutoksia elämään tullut/tulossa, että looginen kirjoittelun jatkaminen on aika mahdotonta ilman jonkinlaista tiivistettyä päivitystä.

Reilu puolitoista vuotta sitten aloitin innokkaana kosmetologin opinnot, mutta aika pian huomasin kosmen hommien olevan enemmän ihan jonkun muun alaa kun mun. Silti en puolivuotista opiskeluani kadu, koska opinnot olivat ihan selkeä pelastus huonosta työpaikasta. Lisäksi koulusta löysin uuden ystävän, jonka kanssa nähdään edelleenkin, terkkuja vaan Sannalle! :) Kaikella on siis tarkoituksensa.

Kesällä 2011 meille muutti karvapallo Amadeus. Chihuahua hänkin ja iso roikale nykyään. Ampsu pitää huolen, ettei arkenakaan ole tylsää. Tai ainakaan niin tylsää kun voisi olla.

Samaisena kesänä muutettiin Espoosta Vantaalle, sain töitä lentokentän lähellä sijaitsevasta päiväkodista. Kartanonkoskella on asustettu nyt tähän päivään saakka. Päiväkodista on myös löytyny huippuja tyyppejä, joiden kanssa treffaillaan myös siviilissä.

Noh, tämä uusin ja vasta tulossa oleva muutos onkin sitten taas isomman puoleinen: ollaan parhaillaan suunnittelemassa muuttoa takaisin kotikonnuille. Ollaan tekemässä kauppoja talosta, joka on toiminut tähän asti mummolanani ja toisena kotinani. Vaikea kuvailla sitä tunnetta, että se talo on kohta MEIDÄN OMA KOTI, eikä vain taukopaikka ja kortteeri. Iso projekti tästä kodin laittamisesta on tulossa, harrastus ja elämäntapa myös. Vapaa-ajan ongelmia ei siis tule olemaan. Mutta kaikesta itse taloon liittyvästä tunnearvosta huolimatta tärkeintä tässä kotiseudulle palaamisessa on perheen läheisyys, tähän asti on oltu vuosia kaukana perheistämme. Ajatuksena oli palata lähemmäs läheisiä jonkinlaisella aikataululla, mutta meistä riippumattomista syistä ja tapahtumista johtuen talo on nyt tyhjillään. Ja juuri tuo talo me halutaan! Ja siksipä aikatauluja piti hieman aikaistaa.

Eilen vanhempainillassa kerroin vanhemmille lähestyvästä muutostani ja meinasi kyllä nousta tippa linssiin.. Sen verran hyvä työpaikka on tämä nykyinen ollut, enempää yksityiskohtiin menemättä.

Mutta tämmöstä hyvin lyhyesti. Aamun oon kirjotellut osoitteenmuutoskortteja ja illaksi menen töihin.. Saapa kuulla, millaista palautetta saadaan vanhempainillasta..

Hups.

Ei musta vissiin bloggaajaksi ole, kun taas viimeisimmän päivityksen jälkeen suunnilleen kaikki asiat on muuttuneet..

Pitää nyt joko reipastua 100% tai hävittää koko blogi pois kuleksimasta. Toisaalta tulossa on semmosia muutoksia, että jonkinlainen "päiväkirjan" pito voisi olla paikallaan.

We'll see ja stay tuned tai jotain.