Hellettä

Kerrankin kunnon kesä! Kunpa vain olis ollu enemmän lomaa helteistä nauttimiseen, töissä kuumuudesta ei pääse oikeisiin fiiliksiin. Nyt on siis kaikki lomat käytetty ja edessä on siis pitkä rupeama ilman mitään ylimääräisiä lomanrääpäleitä. Ehkä ens kesänä sitten, jos vielä sillon samoissa hommissa oon. Ainakin nyt siihen asti oon, että saan yhden projektin vietyä loppuun asti. We'll see.

Noh, kesälomalla juhannuksen jälkeen käytiin hieman karavaanielämää kokeilemassa tuolla pohjoisessa, oli mukavaa. Pahimmilta helteiltä vältyttiin ja sateitakin saatiin niskaan. Ja Nerskakin oli mukana eikä ollu moksiskaan. Ehkä vähän väsynyt keikan jälkeen, niinku me kaikki.

--

Uudet kynnetkin laitettiin, tällä kertaa keltaiset.

Pari viikkoa kävin töissä ja sitten pidin vielä spesiaalivapaata, viikon verran sekalaisia vapaapäiviä. Tuli ainakin pyörittyä pääkaupungissa, porukat oli nimittäin kylässä ja käytiin vaikka missä :)

Lintsillä. Antti onki kouralaitteesta mulle Möhkiksen <3

Korkeasaari ja laiskiainen <3

Spedeä piti käydä moikkaamassa myös.

 Tuli kyllä pyörittyä ympäri kaupunkia ihan koko rahalla. Mutta nyt siis on taas arki alkanut. Arjen alkamisen kunniaksi käytiin eilen hakemassa uus telkkari, kun vanha alko osoittaa konahtamisen merkkejä. Sonyn 40" mikälie Bravia. Luulis nyt olevan taas näköradiota hetkeksi. Niin ja maksettavaa. Mutta elämä on vai miten se oli. Mutta pitää alkaa laittamaan paikkoja järjestykseen, tulee ystäviä kylään ja syömään <3

Kesä ja kaikenlaista

Näinpä taas kävi, että useampi kuukausi vierähti ilman minkäänlaista päivitystä. Maailma pyörii ilmeisesti ilman Jennilandian uutisiakin :D

Kesä tuli viimeinkin, on sitä hartaasti odotettukin. Ensi viikolla on juhannus, torstaina käännetään auton nokka kohti pohjoista. Ajateltiin pysähtyä yöksi niinkin eksoottiseen kohteeseen kuin Sumiaisiin, on varattu jonkinlainen pieni möksä sieltä. Perjantaina sitten jatketaan eteenpäin ja tarkoitus olisi juhannusta viettää Pyhännällä, jei! Toivottavasti taas vaihteeksi ilmat suosis eikä ois kylmä. Taitaa jäädä rouvain vaatteet päällä -uinnit tänäkin vuonna ainakin jussina väliin, koska ollaan eri paikoissa. Mut rouvamiittinki on jossain vaiheessa tiedossa, luonnollisesti.

Noh, mitäpä muuta. On tullut hurahdettua turhuuteen, nimittäin rakennekynsiin. Tai tarkalleen ottaen nykyään kynsissä on "vain" geelit omien kynsien vahvistuksena. Tällä hetkellä on kesäkynnet, oranssit :D Tässä kevään aikana on ollu pinkit ja turkoosit kynnet ennen näitä. Ninskun kans käydään aina yhtä aikaa huollossa :)

Ja turhuudesta ja turhamaisuudesta tulee mieleen tuo pitkään odotettu elokuva Sinkkuelämää 2, joka käytiin ekaks Ninjan kanssa tsiikailemassa ja viikolla kävin hetken mielijohteesta ja vapaapäivän kunniaksi katsomassa kyseisen "pätkän" uudestaan. Tykkään kovasti, vaikka moni asia hoituu siinä vähän turhan helposti. Mut joka tapauksessa ihana hömppä, tykkään tosta kakkosesta enempi kuin ykkösestä. Ja toisella katselukerralla tein huolestuttavan havainnon: Mr. Big näytti hyvältä, mitä helv.. :D

Neron kanssa on tässä ollu muutama päivä huolta ja murhetta. Torstaina käytiin iltasella koirapuistossa juoksentelemassa. Puistossa ei ollut pienten puolella muita, saatiin telmiä keskenämme. Puistosta tullessa, kun laskin Neron autosta maahan, koiralta meni etujalat alta. Ihan kuin joku halvaus ois iskeny, kotona sisällä Nero mönki peppu pystyssä vesikupille ja joi vettä, muuten oli ihan oma itsensä paitsi etujalat ei toimineet. Noh, hiton nopeesti puhelua Viikin eläinsairaalaan että mitä pirua. Päivystyksessä vastas joku eläinlääkärin tekele, jonka mielestä ois voitu jäädä kotiin seurailemaan mitä tapahtuu. Paskat me mitään jääty odottelemaan,  pakattiin koira autoon ja ajettiin Viikkiin. Siellä otettiin verinäyte, röntgenkuvat ja ties mitä. Epäilivät röntgenkuvien perusteella vierasesinettä mahassa ja mahakivun takia ois menny jalat alta. Nero sai kipupiikin ja lähdettiin puolen yön korvilla kotiin. Antti lähti perjantaiaamuna heti kasilta Neron kans takas eläinsairaalaan lisätutkimuksiin, ainakin ultraäänikuvat ottivat vatsasta ja suolistosta. Jälkeäkään mistään vierasesineistä ei löytynyt. Nyt tällä hetkellä kipuilun syyksi on annettu jonkinlainen revähdys tai vastaava jossain niskan alueella, hoitona lepo ja kipulääkkeet. Jotenkin mä en vain henkilökohtaisesti ole kovin tyytyväinen tuohon eläinsairaalaan, jotenkin heppoisesti suhtaudutaan. Mutta nyt siis vielä seuraillaan, josko koiran kunto tosta kohenee, jos ei niin sitten Aistiin mahdollisesti neurologisiin tutkimuksiin. On Nero onneks tosi paljon reipastunut perjantai-iltapäivästä, kun tuotiin poika kotiin. Vähän apaattinen meinaa olla vielä ja välillä hoippuu. Sekavat fiilikset on tällä hetkellä.

Mutta siinä nyt jonkinmoinen tämän hetken fiilareiden purku. 

Eipä oikein ole asiaa, mutta päivitänpähän kuitenkin. Maaliskuu on puolessa välissä, ihan älytöntä. Kait se kesäkin sieltä tulee.

Noh, mitäpä tässä viimeisímmän jälkeen on tapahtunu. Oli töitä, tuli viikonloppu, oli pikainen mahatauti, oli Sanni kylässä, oli porukat kylässä, oli töitä. Tuli viikonloppu, käytiin koirapuistossa, käytiin leffassa.

Eilen käytiin katsomassa Liisa Ihmemaassa. Oli hyvä, mutta olisin odottaanut jotain vielä hullumpaa, onhan elokuvan sentään ohjannut Tim Burton. Hatuntekijä kyllä keräsi pisteet, oli symppis. Mutta sekin ois voinu olla oikeesti paljon hullumpi. Jopa minä oon joskus hullumpi kuin se, jotenkin pystyi samastumaan niihin sen höpötyskohtauksiin :D

Noh, tänään ei oo kyllä tapahtunu yhtään mitään. Pyykkikone laulaa, siirsin läppärin ruokapöydälle ja pistin Sinkkuelämää-elokuvan pyörimään. Tehokasta vapaa-ajan käyttöä ;D

Nääh, ei oo askaa..

Lauantain urotyö: verhojen lyhentäminen

Nyt on kolmemetriset verhot 230 senttiset verhot. Ja ne on sileät. Ja ne on jo ikkunassakin.

Kyllä se vaan niin on ettei tätä ihmistä ole luotu ompelemaan. Kyllähän mä osaan ompelukoneen virittää käyttöön ja säätääkin sitä, mutta sitten se ompeleminen. Miten niinkin yksinkertaisen asian kuin suoraan ompelemisen pitää olla muka niin vaikeaa? En ymmärrä, kun jumaliste kyllähän mä osaan kattoo että mihin päin kelkka on suuntaamassa ja kädetkin toimii että voi sitten ohjailla menoa. Vaan silti jälki on kyllä kaikkea muuta kuin edustuskelpoista. Onneksi lanka oli niin samanväristä kuin kangaskin ettei se mun "suora" ommel sieltä näy. Mutta kyrsii silti, kun haluaisin osata ommella vaan kun äskgkehawbfalskdgjheb!!! Harjoitukset jatkuvat sitten taas joskus. Nyt on siis uudet verhot ikkunassa ja saavat taas hetken kelvata.

 

Nerokaan ei tykänny ompelemisesta, meni naulakon alle mököttämään.

 Siinäpä hyö ovat.

Freitag.

Se ois perjantai.
Tarkoitus oli viettää sairauslomaa täällä kotosalla neljän seinän sisällä mutta Hesaristapa löytyikin Stockan mainos. Mainoksessa sanottiin, että muumimukien suunnittelija Tove Slotte on tänään perjantaina 26.2. klo 10-15 siellä ihmeihmehallissa kertomassa muumimukien synnystä. Noh, ponkaisinpa sitten bussiin (huom, BUSSIIN) ja köröttelin stadiin. Kävin Stockmannilla, ostin uuden Iltapurjehdus-mukin ja sain signeerauksen mukin lappuun. Lisäksi haastattelin taiteilijaa notta millonka saahaan Noita-muki. Slotte totesi että tuskin tulee koskaan, koska Noita ja Aliisa on japanilaisten keksimiä hahmoja eikä siis alkuperäisiä Tove Janssonin luomia hahmoja. Toisaalta tosi hyvä pysyä uskollisena alkuperäisyydelle, mutta toisaalta harmi. Noita-mukissa ois ollu tyyliä :D Mutta niinkuin armas siskoni totesi, Esi-isää odotellessa sitten.

 

Muita päivän ostoksia oli muun muassa kaksi pesukukkaa, joista vihreään versioon karvainen professorimme rakastui. Toivottavasti Nerppa ei saa koko systeemiä levitettyä, ainakin yritystä kyllä löytyy. Pehmoisen palleron kans tuntuu olevan kiva myös painia.

Harmin paikka, ei näkyny Costnerin Keviniä tuolla pääkaupungissa dallailemassa, oispa ollu siistii jos ois näkyny. Ei oikein raaski lähtee äijää kuuntelemaan tonne Jäähallille ku pitäs 70€ siitä ensin kärsiä. Melko tyyriit on liput jos näin sopii todeta. Siis Costnerhan esiintyy siis countrybändinsä Modern Westin kanssa siellä eikä yksikseen.

Mitähän vielä.. noh ostin itselleni ruusuja tuolla kierrellessäni. Kukapa muukaan niitä mulle ostais? Köhköh..

 

Meinasin taikoa oikein äijämäiset eväät meille päivälliseksi. Lähtökohta oli se, että uuniperunoita laitan folioon siitakesienien, sipulin ja kynteli-yrtin kanssa. Joukkoon vielä vähän voita. Nam. Sitten käytin hyväkseni lihatiskin asiantuntijuutta ja sain sitten sieltä suosituksen ostaa makkaraa ja maustaa ne sitten suolalla ja pippurilla. Jees. Sitten vielä hurjin osuus: ostin tummaa olutta. Ostin kaksi pulloa. Ajattelin itse juoda ruualla toisen. Hullu minä. Tai ainakin jotain sensuuntaista kommenttia kuulin heti tuolta isännältä, taisi mennä suoraan lainaten: "mistäs nyt tuulee?". Kivat hänelle, ei just nyt tuule juuri mistään.

Kukahan kaivelis ton mun ompelunaattorin tuolta hyllyltä ja mittailis nuo mun uudet verhot soppelin mittasiks ja vielä lyhentäiskin ne. Kuinka moneen huusholliin voi ihan noin vain heittämällä laittaa ikkunaan 3 metrin pituset verhot??? Saa kyllä olla huoneella korkeutta. Mä kun luulin että meillä on korkeat huoneet mutta silti saa varmaan metrin lyhentää noita. Jää melko paljon kangasta muihin tarpeisiin, jos vain osais hyödyntää. Laitan sitten kuvan, kunhan verhot on paikallaan.

Ruuanlaittoon käy matkani nyt... --->

Lasaretissa jälleen.

Alkaapi veetuttamaan hiljalleen tää sairastaminen, johan tässä oltiinkin viitisen viikkoa "terveenä". Taas vaihteeks poskiontelontulehdus ja vielä vasen korvakin on kuulemma "jonkinlaisessa tulehdustilassa", whatever it means. Maanantaina kävin muutaman tunnin aamusta olemassa töissä ja siitä lähtien oon sitten maannu kotona. Saan maata koko viikon.

Samaria, part 1. Eilen kävin lääkärissä, odotin 3 tuntia ja olisin saanu odottaa vaikka tähän päivään saakka, jos ei tuo terveysasema ois alkanu jo pikkuhiljaa sulkea luukkujaan. Olivat sössineet jotenki keskenään että mut oli merkannu hoidetuksi joku muu kuin se sairaanhoitaja, jolle mun ois pitäny mennä. Ja mua ei siis kukaan ollutkaan hoitanut. Pääsinpä sitten ihan lääkärille asti kun odotin niin pitkään. Kovasti pahoittelivat sekä sairaanhoitaja että lääkäri. Mutta ei heru pisteitä neuvonnan äijälle, joka oli tosi tyly kun kävin ihmettelemässä että pääsenköhän tänään ollenkaan tutkittavaks. Noh, joka tapauksessa lääkäri totesi että röntgeniin vaan kun on tullu jo selkee kierre tän poskiontelotulehduksen kanssa. Lisäks tietty jotain antibioottia ja jotain kortisonipitoista nenäsumutetta.

Samaria, part 2. Tänään kävin sitten reippaana tyttönä röntgenissä poskieni kanssa. Eipä siinä mitään, ens viikolla saa sitten soitella tuloksia. Paljonpa hyödyttää enää ens viikolla kun tilanne on päällä nyt. Surkuhupaisinta koko hommassa on vielä se, ettei kukaan lääkäri saati omalääkäri ehdi tai ole ollenkaan paikalla ens viikon alussa niitä kuvia katsomassa ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä päättämässä. On kyllä taas niin mun tuuria, yrittää tässä asiansa saada hoidettua niin johan tyssää. Omalääkäri on koko ens viikon lomalla, ihan sama sinänsä kun mä en erityisemmin fanita häntä. Mut ei kellekään muullekaan päässy, vaikka nyt on "vasta" torstai. Ja tällä viikolla ei kuulemma röntgenlääkäri enhdi enää niitä katsoa. Kiitti hei.

Siinäpä Samariaseikkailut. Kuvamateriaali on vähäistä.

Mitäpä muuta, kohta ois tarkotus kömpiä sohvalle tuijottamaan Aikamatkustajan vaimoa, vuokrasin eilen Makuunista sen ja Ugly Truth -hömpän. Jälkimmäinen hömppä katsottiin eilen ja oli niin perussössöö että eipä siinä mitään. Toivottavasti tuo Aikamatkustajan vaimo on yhtä hyvä kuin kirja.

Tuon leffakuvan tausta on matskua sisustusprojektiini "Home is my castle", seinällä on tällä hetkellä seuraavanlainen viritelmä:

Tarkoitus olisi tehdä tuosta hopeisesta silkkihärpättimestä jonkimoinen tausta tuolle tekstille, saa nähä tuleeko siitä mitään.

Jooh, ainiin tekihän Neropatti tässä päivänä eräänä ensimmäisen oikeesti harmittavan tuhotyönsä:

 

Meni siis ja pureksi mun 80 senttisten 5mm:n pyöröpuikkojen päät paskaksi. Äiskä oli Nerolle vähän vihainen. Toivottavasti olivat herkulliset.

 

Tuholainen itse ja viimeisin "precious", mun sydänlapanen. Tosta lapasesta on tullu tosi rakas tuolle hupsulle karvapallolle, aina pitäis heitellä ja taistella. Melkein vois muut lelut pistää pois, niin hyvin tuntuu viihdettä tuosta tekeleestä löytyvän. Nero täyttää muuten ylihuomenna 10 kuukautta, toisesta on tullu jo iso mies <3

Sain muutes asiasta heti sujuvasti seuraavaan tollasen nallukan ystävänpäivänä Antilta. Söpö nalle, mutta miten tuon näkönen nalle voi olla valmistajansa mukaan nimeltään Kimberley?!?! SIIS KIMBERLEY?! WTF?? Minä vaan kysyn!

Lyhyestä virsi helevetin ruma.

Viimeisin aikaansaannos, "ala-astetossut". Olivat melko rasittavat tehä, ei oikein ollu haastetta.

Tänään tuli cdon.comin paketti kahdessa eri paketissa mutta postilaatikkoon asti, vielä kun jaksais poistaa muovit päältä pois nii helpottus tuotteiden jatkokäsittely eli kuunteleminen ja katseleminen.

Nero-parka kävi tänään eläinlääkärillä käsittelyssä. Otettiin nukutuksessa pois 3 maitokulmuria ja 3 muuta maitohammasta. Nyt toipilas on sitten mössökuurilla muutaman päivän ja tänään sai jopa jätskiä, onnenpäivä loppujen lopuksi. Niin ja iloinen uutinen, että eläinlääkäri löysi Neron molemmat pallit, toinen on ihan pussissaan niinku on itsekin havaittu ja toinen on vähän siinä ja välillä että onko paikallaan, jei!

Randomi sivu 12000 syytä olla onnellinen -kirjasta, tuota kirjaa pitää näinä suuren vitutuksen päivinä muistaa lueskella. Vitutuspäivä siksi että edelleen työyhteisöni voisi olla monessakin mielessä parempi. Eli lue edellinen postaus.

Argh.

Niinpä niin se vain on että akkaporukassa on helvetillistä työskennellä pitemmän päälle. Miten voikin yksi perseilijä tappaa viimeisenkin siedettävän ilmapiirin rippeen? Miten yksi ihminen voi jo läsnäolollaan saada aikaan fyysisen pahoinvoinnin tunteen, henkisestä puhumattakaan? Miten pitkään tällaista ihmistä pitää sietää? MINÄ VAAN KYSYN!

Reinottaisi vaan ei auta, eivät meinaa paljon keikkailla. Jos ees huhtikuussa pääsis katsomaan. Onnek on parit tosi surkeaa laatua olevat videopätkät Virgin Oilin keikalta, hieman helpottaa keikkakuume ja mieli paranee.

Elämässä ei ole mitään tapahtunut viimeisimmän postauksen jälkeen, syvältä sekin. Ettei siis mitään ole tapahtunut. Tylsyys jatkuu.

Vipa saikkupäivä.

Niin se melkein viikon sairasloma vaan vierähti ja josko sitä jaksais pariks päiväks mennä töihin taas. Olo on kyllä paljon parempi, lääkkeet siis puri pöpöön peräti. Saapa nähdä kun menee takas töihin että tuleeko nuha takas, sittempä sen tietää että johtuis sitten sisäilmasta tuolla työpaikalla tuo järkyttävä räkätauti.

Noh, tämä päivä meni just niinku saikkupäivät on varmaan tarkotettukin menevän eli just päinvastoin. No, aamulla sentään aikaisen Neron pissitysreissun jälkeen torkuin vielä tunnin verran sohvalla että nukkumisen osalta tämä päivä alkoi jokseenkin toivotulla tavalla. Mutta kunhan itteni sain sohvalta ylös, pakkasin kampsuni ja karautin junalla pääkaupunkiin. Siellä sitten pyörin vaikka kuinka kauan ympäriinsä, löysin Antillekin pienen synttärilahjan. Sen varjolla koko kaupunkireissulle lähdin että ois toiselle lahja kunhan reissusta palajaapi.

Noh, tarttuihan sieltä tsadista muutakin toki mukaan, esimerkiksi ihana 12000 syytä olla onnellinen -pokkari :) Siinäpä on hommaa kun sen kahlaa läpi. Sitten käväisin viimeinkin Nissenillä ja tilasin silmälasit. Tai siis kahdet silmälasit kun toiset sai kaupan päälle. Parin viikon päästä saa hakea. Oon nyt jo melko pitkään meinannu ja meinannu ostaa rillit kun entisissä on niin paljon liikaa vahvuutta ettei pysty pitämään. Mutta joo, selvispä sekin miten kyseinen ketju voi myydä silmälaseja polkuhintaan. Sen nyt arvaa, että isosti mainostettu hinta ei sisällä mitään heijastuksenestoja tms. Mutta tämä liike veloittaa 50 euron tilausmaksun kaikkien tuotteiden tilaamisesta, mun mielestä se on hiton iso hinta ottaen huomioon että maksan kaksista silmälaseista yhteensä 75€. Että melkein saman verran palvelumaksuja, joopajoo. Ja jos olisin ottanu heijastuksenestot ja kovat linssit, olis lasien hinta pompannu 230 euroon. Eihän tuo sinänsä oo paha kaksista laseista, mutta lähtöhintaan verrattuna on! En nyt sitten ottanut mitään ylimääräisyyksiä kumpiinkaan laseihin, kestävät minkä kestävät, muutaman kympin lasit. Mutta lyhyesti siis, tilasin lasit ja on kiva.

Hitsiläinen, kunhan Antti tulee kotiin niin pitää lähteä yhdessä käymään Kaisaniemen Kodin Ykkösessä, siellä on loppuunmyynti. Ei viittiny junaan lähtee raahaamaan mitään purkkeja tai kasveja, nyt vaan ois saanu edullisesti kaikenlaista. Sijoitin Elegia-haarukoihin ja -veitsiin, aina pari kerrallaan jos hommais kaikkea lisää kun meinaavat olla aina pesussa. Nyt pitäis vielä isoja lusikoita ostaa se yks pari niin kaikkea olis 8 kpl. Tavoite olis 12 kpl kaikkea eli kaks sarjaa. Jei.

Mutta jatkuu. Kaupunkikierroksen jälkeen kävin syömässä Kansallisteatterin vieressä sijaisevassa eteläamerikkalaistyylisessä Maya-ravintolassa, oli mukava paikka ja ruoka oli hyvää. Hiiligrillaus taitaa olla paikan erikoisuus ja kana oli ainakin kyseisellä menetelmällä valmistettuna tosi hyvää! Oli tosi kiva mennä ravintolaan lounasajan ruuhkan jälkeen,oli rauhallista ja väljää. Vatsa on vieläkin täynnä vaikkei annos mitenkään valtaisa ollutkaan, säästyypähän kokkailulta, itelle on tylsä kokata.

Kiva ylläri vielä rautatieasemalla, joku naikkonen jakoi ilmaisia tölkkejä jotain uutta energiajuomaa. Kerrankin  jotain saa ILMAISEKSI! Pieni asia mutta silti.

Hööm, eikait tässä vissiinkään muuta. Jos siirtyis sohvan puolelle ja tekis uusiin lapasiin peukalot, oonpas ollut aikaansaava tuolla tikkuamisrintamalla. Niin ja Novitalta oli tullu uutta hepulilankaa Tico Ticoa, sitäkin piti ostaa vaikkei mitään hajua mihin tarkoitukseen. Jospa se tarkoitus kirkastuisi kunhan vähän tutustuu uutuuteen.

Hep.

Snork.

Niinpä niin, taas vaihteeksi kipeänä. Tai varmaankin edelleen kipeänä on totuudenmukaisempi ilmaus. Raahauduin torstaina työpäivän päätteeksi jälleen lääkäriin, tällä kertaa yksityiselle. Muuten kiva paikka vaan vähän lääkärin luotettavuus kärsii, jos hän etsii netistä lääkkeitä ja näyttää Youtubesta videota jostain nenäkannusta. Noh, sain troppia jos jonkinlaista ja sairaslomaakin kirjoitti peräti viikon verran. Oli sitä mieltä, ettei muuten pääse paranemaan kun päiväkodissa liikkuu koko ajan joku virus tmv. Kyllähän se vaan mulle passaa. Mutta Kela-korvaustenkin jälkeen käynnille jäi hintaa 45,70€, se kirpaisee. Olihan se jo mua lähettämässä kuviin ja kaikkea mutta pyysin että saisin eka vahvemmat myrkyt ja jos ne ei auta niin sitten katotaan uudestaan. Punkteeraukseen en lähe.

Siinäpä on viime aikojen suurimmat uutiset. Niin ja ainiin, mulla on uudet villasukat! Olen ylpeä itsestäni kun niistä tuli niin kivat! :D

Uutta vuotta parempaa.

Niinpä siinä kävi että joulukin meni että hupsista vaan. Olisin voinu jouluilla vaikka vappuun asti, palkallista lomaa nauttien tietenkin!

Muutin vähän tätä blogin ulkoasua, voi kun sais ton hiton Artisterin käyttöön kunnolla nii sais ees pikkasen persoonallisemman tästäkin, ei olis suoraan mistään bittiviidakosta haettu systaakkeli. Nöh. Uusi otsikkopalkkikin pitäis värkätä jahka jaksaa, kyllästyttää tuo vanha :P

Hih, viimeisimmän postauksen jälkeen on tullut taas käytyä reinoilemassa, tällä kertaa Virgin Oil & Companyssa. Huippu keikka niinku edellisetkin, Reinolla vaan tais olla huono päivä, jutteli ettei hänen elämässään koskaan ole mennyt hyvin vaan parhaillaankin vain siedettävästi. Harmi kuulla sellaista :/ Nyt alkoi sitten aikamäärän x kestävä keikkatauko, toivottavasti tauko ei ole pitkä. Mutta toisaalta, tauon aikana poppoo puurtaa levytysstudiossa joten annettakoon tauko anteeksi. Malttamattomana jo odottelen uutta levyä, annettu esimaku ainakin lupaa hyvää. ♫ ... näytä mulle tie aurinko, pelkään pimeää.. ♫

Well, loppuvuosi meni rattoisasti työn parissa. Olin joulunalusviikon ihan oikealla lomalla ja sepä loma kuluikin tuolla kotipuolessa pörrätessä. Luvattoman nopeasti meni koko joulu taas, oi miksimiksimiksi?! Vuodenvaihde vietettiin täällä Espoossa kera porukoiden, väsynyttä meininkiä meinas olla, mentiin heti vuoden vaihtumisen jälkeen nukkumaan. Ja tunnelmaa ehkä vähän söi nuo Sellon tapahtumat, on edelleen vähän epätodellinen olo että sellasta tapahtuu ihan tässä omilla nurkilla. Mutta tuota tapahtumaa lukuun ottamatta oli kiva uusi vuosi. Sannikin vieraili meillä kokonaisen viikon, liekkö ollu tylsää hällä mutta minusta ainakin oli mukavaa kun systeri oli täällä <3

Tässä ihan ensimmäisenä uuden vuoden hankintana hommattiin uus läppäri, Acer 7738. Jospa tämä nyt hintansa haukkuis eikä tulis suurempia ongelmia. Tällä vaan tuntuu olevan oma tahto, tekee ihan kyselemättä kaikenlaista ja sitten saa ihmetellä että mitä hittoo taas tapahtu. Tahtojen taistoa siis tiedossa varmasti ja minä EN aio hävitä koneelle tässä taistossa prkls.

Höm.. Eilen käytiin ekaa kertaa Prismassa tapahtuneen jälkeen ja tunnelma on tosi surullinen vaikka ihmiset koettaa jatkaa työntekoaan ja elämäänsä. Siellä täällä oli Prisman työntekijöitä kahden tai kolmen ryppäissä juttelemassa, asiakaspalvelu ei tainnut olla ensimmäisenä mielessä. Toivottavasti tollasta ei ikinä enää tapahdu, viitaten ammuskeluun eikä työntekijöiden käytökseen.

Neronkin kuulumisia pitänee päivittää. Poitsu on jo 8,5kk vanha ja karvanen ku mikäkin. Ainakin housut on kasvaneet ja muutenkin turkki on paksuuntunut, hyvä asia tietty tässä paukkupakkasilla. Ja onhan Nerskalla sentään hieno pakkastakkikin! On silti viime aikoina olleet lenkkeilyt vähissä, hyvä jos on korttelin ympäri päästy kun poloisen varpaat alkaa palella. Mutta joka tapauksessa Nerolla on kaikki hyvin :)

Ensi viikolla taas uudet metkut - tai tuskin, eiköhän tässä jatketa ihan samalla tavalla kun tähänkin asti, töitätöitä ja kotiin nukkumaan. Jos jaksais pari kertaa käydä salilla, siellä ois zumbaakin tarjolla jos vaan uskaltautuis menemään :D