Työttömyys jatkuu, enkä oikeastaan edes pistä pahakseni. Ehtiipähän olla tuon karvakakaran kanssa ja josko niitä kesäisiä säitäkin ehtisi vielä olla ennen syksyn koittoa.
Neron kanssa on harjoiteltu autoilua, torstaina olisi tarkoitus lähteä kotipuoleen juhlimaan "lasten kutsuja" eli mun valmistumista, Vilin armeijasta kotiutumista ja Sannin ja Nuutin synttäreitä. Pitkä matka edessä ja meinaa olla pahoinvoivaa sorttia tuo napero, vaikkei kotiinhakureissulla mitään ongelmia ollutkaan. Nyt on sitten käyty pienillä ajeluilla ja retkillä että oppis tuohon autoiluun. Ja huomattiin, että pitää olla tarpeeksi pehmeä alusta jolla köllötelä niin ei tule niin paha olo. Eiköhän me kaikki selvitä siitä pitkästä matkasta, pitänee vain ahkerasti pysähdellä haukkaamaan happea ja oikaisemaan jalkoja.
Nuo juhlat kyllä kans jännittää, kun on tulossa monen kokoista sakkia juhlimaan ja tuo napero kun on niin ihana ja lelun näköinen että pitää aika tarkkaan varjella ettei pikku kätöset ota liian kovaa otetta poloisesta. Ja muutenkin kun tulee paljon uusia ihmisiä tekemään tuttavuutta, rankat ajat tulossa Nerolle. Puuh. Toivottavasti ei vain jää traumoja ja huonoja muistoja.
Kela sais pikkuhiljaa muistaa kirjekuorella, jossa kerrotaan että hakemukseni on viimein mennyt läpi ja minulle maksettaisi koko kesältä takautuvasti asumistukea ja työttömyyskorvausta. Koko kesältä ei ole tullut senttiäkään tukia ja tili on kyllä sen näköinenkin. Olis ihan kiva, jos olis varaa käydä esimerkiks ostamassa jotkut uudet kesäreleet vielä kun kesä on. Mutta eipä siinä mitään.. Helvetin byrokratia, pitäs päästä itse sinne pöydän toiselle puolelle niin johan alkas tapahtua :D
Laitanpa parit näpsyt Nerosta kun en viitti omasta naamastanikaan laittaa..
Semmosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suap jättää merkintää, jos siltä tuntuupi.