Lauantain urotyö: verhojen lyhentäminen

Nyt on kolmemetriset verhot 230 senttiset verhot. Ja ne on sileät. Ja ne on jo ikkunassakin.

Kyllä se vaan niin on ettei tätä ihmistä ole luotu ompelemaan. Kyllähän mä osaan ompelukoneen virittää käyttöön ja säätääkin sitä, mutta sitten se ompeleminen. Miten niinkin yksinkertaisen asian kuin suoraan ompelemisen pitää olla muka niin vaikeaa? En ymmärrä, kun jumaliste kyllähän mä osaan kattoo että mihin päin kelkka on suuntaamassa ja kädetkin toimii että voi sitten ohjailla menoa. Vaan silti jälki on kyllä kaikkea muuta kuin edustuskelpoista. Onneksi lanka oli niin samanväristä kuin kangaskin ettei se mun "suora" ommel sieltä näy. Mutta kyrsii silti, kun haluaisin osata ommella vaan kun äskgkehawbfalskdgjheb!!! Harjoitukset jatkuvat sitten taas joskus. Nyt on siis uudet verhot ikkunassa ja saavat taas hetken kelvata.

 

Nerokaan ei tykänny ompelemisesta, meni naulakon alle mököttämään.

 Siinäpä hyö ovat.

Freitag.

Se ois perjantai.
Tarkoitus oli viettää sairauslomaa täällä kotosalla neljän seinän sisällä mutta Hesaristapa löytyikin Stockan mainos. Mainoksessa sanottiin, että muumimukien suunnittelija Tove Slotte on tänään perjantaina 26.2. klo 10-15 siellä ihmeihmehallissa kertomassa muumimukien synnystä. Noh, ponkaisinpa sitten bussiin (huom, BUSSIIN) ja köröttelin stadiin. Kävin Stockmannilla, ostin uuden Iltapurjehdus-mukin ja sain signeerauksen mukin lappuun. Lisäksi haastattelin taiteilijaa notta millonka saahaan Noita-muki. Slotte totesi että tuskin tulee koskaan, koska Noita ja Aliisa on japanilaisten keksimiä hahmoja eikä siis alkuperäisiä Tove Janssonin luomia hahmoja. Toisaalta tosi hyvä pysyä uskollisena alkuperäisyydelle, mutta toisaalta harmi. Noita-mukissa ois ollu tyyliä :D Mutta niinkuin armas siskoni totesi, Esi-isää odotellessa sitten.

 

Muita päivän ostoksia oli muun muassa kaksi pesukukkaa, joista vihreään versioon karvainen professorimme rakastui. Toivottavasti Nerppa ei saa koko systeemiä levitettyä, ainakin yritystä kyllä löytyy. Pehmoisen palleron kans tuntuu olevan kiva myös painia.

Harmin paikka, ei näkyny Costnerin Keviniä tuolla pääkaupungissa dallailemassa, oispa ollu siistii jos ois näkyny. Ei oikein raaski lähtee äijää kuuntelemaan tonne Jäähallille ku pitäs 70€ siitä ensin kärsiä. Melko tyyriit on liput jos näin sopii todeta. Siis Costnerhan esiintyy siis countrybändinsä Modern Westin kanssa siellä eikä yksikseen.

Mitähän vielä.. noh ostin itselleni ruusuja tuolla kierrellessäni. Kukapa muukaan niitä mulle ostais? Köhköh..

 

Meinasin taikoa oikein äijämäiset eväät meille päivälliseksi. Lähtökohta oli se, että uuniperunoita laitan folioon siitakesienien, sipulin ja kynteli-yrtin kanssa. Joukkoon vielä vähän voita. Nam. Sitten käytin hyväkseni lihatiskin asiantuntijuutta ja sain sitten sieltä suosituksen ostaa makkaraa ja maustaa ne sitten suolalla ja pippurilla. Jees. Sitten vielä hurjin osuus: ostin tummaa olutta. Ostin kaksi pulloa. Ajattelin itse juoda ruualla toisen. Hullu minä. Tai ainakin jotain sensuuntaista kommenttia kuulin heti tuolta isännältä, taisi mennä suoraan lainaten: "mistäs nyt tuulee?". Kivat hänelle, ei just nyt tuule juuri mistään.

Kukahan kaivelis ton mun ompelunaattorin tuolta hyllyltä ja mittailis nuo mun uudet verhot soppelin mittasiks ja vielä lyhentäiskin ne. Kuinka moneen huusholliin voi ihan noin vain heittämällä laittaa ikkunaan 3 metrin pituset verhot??? Saa kyllä olla huoneella korkeutta. Mä kun luulin että meillä on korkeat huoneet mutta silti saa varmaan metrin lyhentää noita. Jää melko paljon kangasta muihin tarpeisiin, jos vain osais hyödyntää. Laitan sitten kuvan, kunhan verhot on paikallaan.

Ruuanlaittoon käy matkani nyt... --->

Lasaretissa jälleen.

Alkaapi veetuttamaan hiljalleen tää sairastaminen, johan tässä oltiinkin viitisen viikkoa "terveenä". Taas vaihteeks poskiontelontulehdus ja vielä vasen korvakin on kuulemma "jonkinlaisessa tulehdustilassa", whatever it means. Maanantaina kävin muutaman tunnin aamusta olemassa töissä ja siitä lähtien oon sitten maannu kotona. Saan maata koko viikon.

Samaria, part 1. Eilen kävin lääkärissä, odotin 3 tuntia ja olisin saanu odottaa vaikka tähän päivään saakka, jos ei tuo terveysasema ois alkanu jo pikkuhiljaa sulkea luukkujaan. Olivat sössineet jotenki keskenään että mut oli merkannu hoidetuksi joku muu kuin se sairaanhoitaja, jolle mun ois pitäny mennä. Ja mua ei siis kukaan ollutkaan hoitanut. Pääsinpä sitten ihan lääkärille asti kun odotin niin pitkään. Kovasti pahoittelivat sekä sairaanhoitaja että lääkäri. Mutta ei heru pisteitä neuvonnan äijälle, joka oli tosi tyly kun kävin ihmettelemässä että pääsenköhän tänään ollenkaan tutkittavaks. Noh, joka tapauksessa lääkäri totesi että röntgeniin vaan kun on tullu jo selkee kierre tän poskiontelotulehduksen kanssa. Lisäks tietty jotain antibioottia ja jotain kortisonipitoista nenäsumutetta.

Samaria, part 2. Tänään kävin sitten reippaana tyttönä röntgenissä poskieni kanssa. Eipä siinä mitään, ens viikolla saa sitten soitella tuloksia. Paljonpa hyödyttää enää ens viikolla kun tilanne on päällä nyt. Surkuhupaisinta koko hommassa on vielä se, ettei kukaan lääkäri saati omalääkäri ehdi tai ole ollenkaan paikalla ens viikon alussa niitä kuvia katsomassa ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä päättämässä. On kyllä taas niin mun tuuria, yrittää tässä asiansa saada hoidettua niin johan tyssää. Omalääkäri on koko ens viikon lomalla, ihan sama sinänsä kun mä en erityisemmin fanita häntä. Mut ei kellekään muullekaan päässy, vaikka nyt on "vasta" torstai. Ja tällä viikolla ei kuulemma röntgenlääkäri enhdi enää niitä katsoa. Kiitti hei.

Siinäpä Samariaseikkailut. Kuvamateriaali on vähäistä.

Mitäpä muuta, kohta ois tarkotus kömpiä sohvalle tuijottamaan Aikamatkustajan vaimoa, vuokrasin eilen Makuunista sen ja Ugly Truth -hömpän. Jälkimmäinen hömppä katsottiin eilen ja oli niin perussössöö että eipä siinä mitään. Toivottavasti tuo Aikamatkustajan vaimo on yhtä hyvä kuin kirja.

Tuon leffakuvan tausta on matskua sisustusprojektiini "Home is my castle", seinällä on tällä hetkellä seuraavanlainen viritelmä:

Tarkoitus olisi tehdä tuosta hopeisesta silkkihärpättimestä jonkimoinen tausta tuolle tekstille, saa nähä tuleeko siitä mitään.

Jooh, ainiin tekihän Neropatti tässä päivänä eräänä ensimmäisen oikeesti harmittavan tuhotyönsä:

 

Meni siis ja pureksi mun 80 senttisten 5mm:n pyöröpuikkojen päät paskaksi. Äiskä oli Nerolle vähän vihainen. Toivottavasti olivat herkulliset.

 

Tuholainen itse ja viimeisin "precious", mun sydänlapanen. Tosta lapasesta on tullu tosi rakas tuolle hupsulle karvapallolle, aina pitäis heitellä ja taistella. Melkein vois muut lelut pistää pois, niin hyvin tuntuu viihdettä tuosta tekeleestä löytyvän. Nero täyttää muuten ylihuomenna 10 kuukautta, toisesta on tullu jo iso mies <3

Sain muutes asiasta heti sujuvasti seuraavaan tollasen nallukan ystävänpäivänä Antilta. Söpö nalle, mutta miten tuon näkönen nalle voi olla valmistajansa mukaan nimeltään Kimberley?!?! SIIS KIMBERLEY?! WTF?? Minä vaan kysyn!

Lyhyestä virsi helevetin ruma.

Viimeisin aikaansaannos, "ala-astetossut". Olivat melko rasittavat tehä, ei oikein ollu haastetta.

Tänään tuli cdon.comin paketti kahdessa eri paketissa mutta postilaatikkoon asti, vielä kun jaksais poistaa muovit päältä pois nii helpottus tuotteiden jatkokäsittely eli kuunteleminen ja katseleminen.

Nero-parka kävi tänään eläinlääkärillä käsittelyssä. Otettiin nukutuksessa pois 3 maitokulmuria ja 3 muuta maitohammasta. Nyt toipilas on sitten mössökuurilla muutaman päivän ja tänään sai jopa jätskiä, onnenpäivä loppujen lopuksi. Niin ja iloinen uutinen, että eläinlääkäri löysi Neron molemmat pallit, toinen on ihan pussissaan niinku on itsekin havaittu ja toinen on vähän siinä ja välillä että onko paikallaan, jei!

Randomi sivu 12000 syytä olla onnellinen -kirjasta, tuota kirjaa pitää näinä suuren vitutuksen päivinä muistaa lueskella. Vitutuspäivä siksi että edelleen työyhteisöni voisi olla monessakin mielessä parempi. Eli lue edellinen postaus.

Argh.

Niinpä niin se vain on että akkaporukassa on helvetillistä työskennellä pitemmän päälle. Miten voikin yksi perseilijä tappaa viimeisenkin siedettävän ilmapiirin rippeen? Miten yksi ihminen voi jo läsnäolollaan saada aikaan fyysisen pahoinvoinnin tunteen, henkisestä puhumattakaan? Miten pitkään tällaista ihmistä pitää sietää? MINÄ VAAN KYSYN!

Reinottaisi vaan ei auta, eivät meinaa paljon keikkailla. Jos ees huhtikuussa pääsis katsomaan. Onnek on parit tosi surkeaa laatua olevat videopätkät Virgin Oilin keikalta, hieman helpottaa keikkakuume ja mieli paranee.

Elämässä ei ole mitään tapahtunut viimeisimmän postauksen jälkeen, syvältä sekin. Ettei siis mitään ole tapahtunut. Tylsyys jatkuu.

Vipa saikkupäivä.

Niin se melkein viikon sairasloma vaan vierähti ja josko sitä jaksais pariks päiväks mennä töihin taas. Olo on kyllä paljon parempi, lääkkeet siis puri pöpöön peräti. Saapa nähdä kun menee takas töihin että tuleeko nuha takas, sittempä sen tietää että johtuis sitten sisäilmasta tuolla työpaikalla tuo järkyttävä räkätauti.

Noh, tämä päivä meni just niinku saikkupäivät on varmaan tarkotettukin menevän eli just päinvastoin. No, aamulla sentään aikaisen Neron pissitysreissun jälkeen torkuin vielä tunnin verran sohvalla että nukkumisen osalta tämä päivä alkoi jokseenkin toivotulla tavalla. Mutta kunhan itteni sain sohvalta ylös, pakkasin kampsuni ja karautin junalla pääkaupunkiin. Siellä sitten pyörin vaikka kuinka kauan ympäriinsä, löysin Antillekin pienen synttärilahjan. Sen varjolla koko kaupunkireissulle lähdin että ois toiselle lahja kunhan reissusta palajaapi.

Noh, tarttuihan sieltä tsadista muutakin toki mukaan, esimerkiksi ihana 12000 syytä olla onnellinen -pokkari :) Siinäpä on hommaa kun sen kahlaa läpi. Sitten käväisin viimeinkin Nissenillä ja tilasin silmälasit. Tai siis kahdet silmälasit kun toiset sai kaupan päälle. Parin viikon päästä saa hakea. Oon nyt jo melko pitkään meinannu ja meinannu ostaa rillit kun entisissä on niin paljon liikaa vahvuutta ettei pysty pitämään. Mutta joo, selvispä sekin miten kyseinen ketju voi myydä silmälaseja polkuhintaan. Sen nyt arvaa, että isosti mainostettu hinta ei sisällä mitään heijastuksenestoja tms. Mutta tämä liike veloittaa 50 euron tilausmaksun kaikkien tuotteiden tilaamisesta, mun mielestä se on hiton iso hinta ottaen huomioon että maksan kaksista silmälaseista yhteensä 75€. Että melkein saman verran palvelumaksuja, joopajoo. Ja jos olisin ottanu heijastuksenestot ja kovat linssit, olis lasien hinta pompannu 230 euroon. Eihän tuo sinänsä oo paha kaksista laseista, mutta lähtöhintaan verrattuna on! En nyt sitten ottanut mitään ylimääräisyyksiä kumpiinkaan laseihin, kestävät minkä kestävät, muutaman kympin lasit. Mutta lyhyesti siis, tilasin lasit ja on kiva.

Hitsiläinen, kunhan Antti tulee kotiin niin pitää lähteä yhdessä käymään Kaisaniemen Kodin Ykkösessä, siellä on loppuunmyynti. Ei viittiny junaan lähtee raahaamaan mitään purkkeja tai kasveja, nyt vaan ois saanu edullisesti kaikenlaista. Sijoitin Elegia-haarukoihin ja -veitsiin, aina pari kerrallaan jos hommais kaikkea lisää kun meinaavat olla aina pesussa. Nyt pitäis vielä isoja lusikoita ostaa se yks pari niin kaikkea olis 8 kpl. Tavoite olis 12 kpl kaikkea eli kaks sarjaa. Jei.

Mutta jatkuu. Kaupunkikierroksen jälkeen kävin syömässä Kansallisteatterin vieressä sijaisevassa eteläamerikkalaistyylisessä Maya-ravintolassa, oli mukava paikka ja ruoka oli hyvää. Hiiligrillaus taitaa olla paikan erikoisuus ja kana oli ainakin kyseisellä menetelmällä valmistettuna tosi hyvää! Oli tosi kiva mennä ravintolaan lounasajan ruuhkan jälkeen,oli rauhallista ja väljää. Vatsa on vieläkin täynnä vaikkei annos mitenkään valtaisa ollutkaan, säästyypähän kokkailulta, itelle on tylsä kokata.

Kiva ylläri vielä rautatieasemalla, joku naikkonen jakoi ilmaisia tölkkejä jotain uutta energiajuomaa. Kerrankin  jotain saa ILMAISEKSI! Pieni asia mutta silti.

Hööm, eikait tässä vissiinkään muuta. Jos siirtyis sohvan puolelle ja tekis uusiin lapasiin peukalot, oonpas ollut aikaansaava tuolla tikkuamisrintamalla. Niin ja Novitalta oli tullu uutta hepulilankaa Tico Ticoa, sitäkin piti ostaa vaikkei mitään hajua mihin tarkoitukseen. Jospa se tarkoitus kirkastuisi kunhan vähän tutustuu uutuuteen.

Hep.

Snork.

Niinpä niin, taas vaihteeksi kipeänä. Tai varmaankin edelleen kipeänä on totuudenmukaisempi ilmaus. Raahauduin torstaina työpäivän päätteeksi jälleen lääkäriin, tällä kertaa yksityiselle. Muuten kiva paikka vaan vähän lääkärin luotettavuus kärsii, jos hän etsii netistä lääkkeitä ja näyttää Youtubesta videota jostain nenäkannusta. Noh, sain troppia jos jonkinlaista ja sairaslomaakin kirjoitti peräti viikon verran. Oli sitä mieltä, ettei muuten pääse paranemaan kun päiväkodissa liikkuu koko ajan joku virus tmv. Kyllähän se vaan mulle passaa. Mutta Kela-korvaustenkin jälkeen käynnille jäi hintaa 45,70€, se kirpaisee. Olihan se jo mua lähettämässä kuviin ja kaikkea mutta pyysin että saisin eka vahvemmat myrkyt ja jos ne ei auta niin sitten katotaan uudestaan. Punkteeraukseen en lähe.

Siinäpä on viime aikojen suurimmat uutiset. Niin ja ainiin, mulla on uudet villasukat! Olen ylpeä itsestäni kun niistä tuli niin kivat! :D

Uutta vuotta parempaa.

Niinpä siinä kävi että joulukin meni että hupsista vaan. Olisin voinu jouluilla vaikka vappuun asti, palkallista lomaa nauttien tietenkin!

Muutin vähän tätä blogin ulkoasua, voi kun sais ton hiton Artisterin käyttöön kunnolla nii sais ees pikkasen persoonallisemman tästäkin, ei olis suoraan mistään bittiviidakosta haettu systaakkeli. Nöh. Uusi otsikkopalkkikin pitäis värkätä jahka jaksaa, kyllästyttää tuo vanha :P

Hih, viimeisimmän postauksen jälkeen on tullut taas käytyä reinoilemassa, tällä kertaa Virgin Oil & Companyssa. Huippu keikka niinku edellisetkin, Reinolla vaan tais olla huono päivä, jutteli ettei hänen elämässään koskaan ole mennyt hyvin vaan parhaillaankin vain siedettävästi. Harmi kuulla sellaista :/ Nyt alkoi sitten aikamäärän x kestävä keikkatauko, toivottavasti tauko ei ole pitkä. Mutta toisaalta, tauon aikana poppoo puurtaa levytysstudiossa joten annettakoon tauko anteeksi. Malttamattomana jo odottelen uutta levyä, annettu esimaku ainakin lupaa hyvää. ♫ ... näytä mulle tie aurinko, pelkään pimeää.. ♫

Well, loppuvuosi meni rattoisasti työn parissa. Olin joulunalusviikon ihan oikealla lomalla ja sepä loma kuluikin tuolla kotipuolessa pörrätessä. Luvattoman nopeasti meni koko joulu taas, oi miksimiksimiksi?! Vuodenvaihde vietettiin täällä Espoossa kera porukoiden, väsynyttä meininkiä meinas olla, mentiin heti vuoden vaihtumisen jälkeen nukkumaan. Ja tunnelmaa ehkä vähän söi nuo Sellon tapahtumat, on edelleen vähän epätodellinen olo että sellasta tapahtuu ihan tässä omilla nurkilla. Mutta tuota tapahtumaa lukuun ottamatta oli kiva uusi vuosi. Sannikin vieraili meillä kokonaisen viikon, liekkö ollu tylsää hällä mutta minusta ainakin oli mukavaa kun systeri oli täällä <3

Tässä ihan ensimmäisenä uuden vuoden hankintana hommattiin uus läppäri, Acer 7738. Jospa tämä nyt hintansa haukkuis eikä tulis suurempia ongelmia. Tällä vaan tuntuu olevan oma tahto, tekee ihan kyselemättä kaikenlaista ja sitten saa ihmetellä että mitä hittoo taas tapahtu. Tahtojen taistoa siis tiedossa varmasti ja minä EN aio hävitä koneelle tässä taistossa prkls.

Höm.. Eilen käytiin ekaa kertaa Prismassa tapahtuneen jälkeen ja tunnelma on tosi surullinen vaikka ihmiset koettaa jatkaa työntekoaan ja elämäänsä. Siellä täällä oli Prisman työntekijöitä kahden tai kolmen ryppäissä juttelemassa, asiakaspalvelu ei tainnut olla ensimmäisenä mielessä. Toivottavasti tollasta ei ikinä enää tapahdu, viitaten ammuskeluun eikä työntekijöiden käytökseen.

Neronkin kuulumisia pitänee päivittää. Poitsu on jo 8,5kk vanha ja karvanen ku mikäkin. Ainakin housut on kasvaneet ja muutenkin turkki on paksuuntunut, hyvä asia tietty tässä paukkupakkasilla. Ja onhan Nerskalla sentään hieno pakkastakkikin! On silti viime aikoina olleet lenkkeilyt vähissä, hyvä jos on korttelin ympäri päästy kun poloisen varpaat alkaa palella. Mutta joka tapauksessa Nerolla on kaikki hyvin :)

Ensi viikolla taas uudet metkut - tai tuskin, eiköhän tässä jatketa ihan samalla tavalla kun tähänkin asti, töitätöitä ja kotiin nukkumaan. Jos jaksais pari kertaa käydä salilla, siellä ois zumbaakin tarjolla jos vaan uskaltautuis menemään :D

Marraskuu jo yli puolenvälin..

MIHIN TÄÄ AIKA MENEE???!!! Viikot vaan kuluu eikä voi paljon kehua saaneensa aikaseks. Ei helkkari käy laatuun tällanen, jos sama tahti jatkuu niin sitä ollaan eläkeiän kynnyksellä alta aikayksikön. Blääääääh.

Noh, mitään ei oo tapahtunu täällä päässä Suomea. Tapahtumia oli tuolla Seinäjoeln suunnalla kun Maria ja Mari saivat paprut ulos SeAMK:sta ja juhlittiin valmistujaisten lisäksi halloweenia oikein kauniiksi laittautuneina.

Tulevana viikonloppuna tännekin tulee hieman eloa, kun Maria ja Ninsku tulee kyläilemään. Saa viimein vähän vaihtelua tähän koti-työ-koti-työ -oravanpyörään.

Niin ja ensi viikon keskiviikkona Reino & The Rhinos Sellosalissa! Sinne! :)

Kuuuul!

Näin ne vaan viikot kuluu, ihan älytön tahti. Töissä on tullu oltua ja siinähän sitä jo onkin. Niin ja edellisessä pikapostissa hehkutettu Reinon keikka oli ihan mahtava, pakko päästä kattomaan uudestaan! Musiikki on parasta livenä, ainakin silloin kun Reino & The Rhinos on lavalla :)



Joku on ihan liekeissä! Eilen kävin kirja-ruoka-viini-musiikkimessuilla. Katseltavaa riitti. Ihan parasta oli kuitenkin Mauri Kunnas ja kaksi uutta aarretta taiteilijan itsensä signeeraamana.


Taitelija Kunnas itse


Aarre 1/2, kolikoli :D


Aarre 2/2, merirosvohämppi!

Hämähäkki-Heikki on kuulemma ollut alunperin pölypallo, josta on sitten ilmeisesti evoluution ohjaamana muotoutunut hämähäkki :D

Niin ja Nero voi hyvin, korvakarvat on pitkät ja pehmoiset ja häntä alkaa näyttää hiljalleen jonkinlaiselta pieneltä viuhkalta.

Hiiiii!

Tänään Reino & The Rhinos Tavastialla! Jei!

Tikusta asiaa.

Ei siis ole juuri kerrottavaa, mutta päivitänpä silti. Näin ne vaan viikot kuluu melkosella vauhdilla, nyt on tallailtu Espoon katuja jo kolme viikkoa, vaikka tuntuu että ihan justhan sitä vasta vetisteltiin naisten kanssa asemalla. :'(

Työnteon lisäksi ei ole juuri muuta tehty kun möllötelty kotona ja kotinurkilla, mitä nyt Antti kävi vuorokauden työmatkalla tuolla Eestin puolella. Sitten on muutaman kerran käyty ajelemassa tässä ympäristössä, josko vähän oppis paikkoja ja reittejä tuntemaan. Eilen käytiin tuolla pääkaupungissa pyörimässä, mutta eipä ees tarttunu mukaan mitään. Käytiin vaan pizzalla ja tultiin mutkien kautta pois. Tänään käytiin koirapuistossa Neron kanssa, ei sattunu muita koissuja puistoilemaan mutta saipahan poitsu ainakin juosta vapaana. Huomenna mennään uudestaan ja otetaan naapurin Anna kyytiin Milla-chihunsa kanssa, saavat kakarat riehua :)

Ens tiistaina ois työmaalla vanhempainilta ja jostain fiksua pitäis yrittää vanhemmille puhua. Apu-va. Onneks on jo ehtiny tulla jollain lailla tutuksi suurimman osan kanssa niin vähän helpottaa. Gulp silti.

Ja josko sinne salillekin tässä jossain kohtaa ehtis kun tuli sinnekin liityttyä. Kiinnostaa kyllä paljon monet vedetyt tunnit siellä vaan kun osuis vielä aikataulullisesti yhteen mun aikatauluihin niin jeeeeeeee. Pitää vaan raahata salikamppeet töihin mukaan ja toivoa että joskus kerkeis jäähä tossa keskuksessa pois. Saapa nähä.

Heyyyyyyy!!!

Nyt on viimein jonkinlainen netti käytettävissä, varsinainen adsl saadaan viikkoon 40 mennessä, hiphei. Pikapäivityksenä että töissä on lähteny kulkemaan ihan odotetusti, naisten kesken työskentely on tunnetusti mitä on. Mutta lapset ja vanhemmat on ihania ja se on pääasia.

Koti alkaa hiljalleen olla järjetyksessä, pehmomörrilaatikko on purkamatta ja jotain sekalaista melko turhaa kamaa on tuossa toisessa purkamattomassa laatikossa. Tänään käytin etsimässä ruokapöytää ja mieluinen löydettiin, Iskun tummanruskea PolarExpress-pöytä ja 6 Polar-tuolia tilattiin ja ens viikonloppuna jo ruokaillaan ihan eri malliin kuin nykyään.

Kuvia uudesta kodista otan sitten kun muutto on 100% valmis ja kotia on ehkä jo vähän ehditty sisustaakin. Eli joskus palkkapäivän jälkeen :DDD

Ikävä kaikkia rakkaita, toivottavasti luette mun avautumisia <3<3<3'

Niin ja Nero voi hyvin, tänään käytiin koirapuistossa ja kyllä oli koira onnellinen kun oli tilaa juosta vapaana <3 Täytyy kyllä käydä useamminkin.

Boxes, boxes, more damn boxes.

Tätäpä se on ollu elämä viime päivinä ja kuvassa oleva laatikkovuori on neljännes siitä laatikkomäärästä millä mennään. Pitäis ehkä muuttaa vähän useammin niin ei pääsis kertymään tavaraa...


No, on me sen verran muutakin ehitty harrastamaan että on oltu Neron kanssa hyppimässä tuon naapurissa sijaitsevan vanhan talon pihassa. Hyppimässä siksi, että koko piha on villiintyneessä tilassa ja ruoho ja heinä on melkosen korkeaa. Kamerakaan ei oikein osaa tarkentaa oikeaan kohteeseen kun tuo tuolla pöpelikössä pomppi.


Vaan onhan tuosta epelistä tullu jo iso mies :D


Pitää tästä lähteä kaupungille päin palauttamaan kaapelikortti ja tuo vuosia tuolla korissa lojunut bussikortti, josko niistä sais pari kymppiä panttirahaa :D Ja muutenki tuntuu että pitää päästä kaupunkiin vielä kun täällä ollaan, vaikka tekemistä ois todellakin tässä pakkaamisessakin.

Niin ja pikkuveli muisti hienolla piirustuksella, ihan selvästi minä ja Nero. Meillä on hieno autokin ;D On kyllä tulossa vähä isompi auto, firman VW Golf ja se on kuulemma farkku.. näääh en tykkää.

Ainiin!

Oli eilen tarkoitus laittaa muutama kuva tulevasta kodista, mutta unohtu :/

Tuleva kotitalo on tuo oikeanpuoleinen.


Näkymä parvekkeen ovelta. Vasemmalla on makuuhuone.


Luksusta, pesuhuoneessa on tilaa pyykkikoneelle!


Ja saunaankin mahtuu enemmän kuin kaksi ihmistä! Oh my god!


Dishwasher, welcome!


Että hyvinkin sietää olla tyytyväinen asuntoon. Varoitusaika oli hyvin pieni ja muutenkin. Saa nyt sitten nähdä minkälaisia naapurit on, mutta onneks ollaa päätyasunnossa. Seinänaapureita ei sentään ole kuin yksi.

Noni.

Niinhän siinä sitten kävi. Seinäjoen pölyt karistetaan kintuista 5.9. ja körryytellään omaisuuksinemme Espoon Tuomarilaan. Aika lailla on kaikki käytännön jutskat hoidossa, sitä pakkaamista lukuunottamatta. Ei oikein nappaa. Kovasti olis tarkotus tässä pikkuhiljaa laittaa jotain kamppeita laatikkoon, esmes jotkut talvitakit ja pikkusälä mitä tässä välillä ei varmasti tartte.

Eipä siinä, molemmilla on nyt työpaikat ja uusi koti on varattuna. Antin työpaikka varmistui eilen. Odottelen vaan sitä hetkeä kun tämän koko homman edes tajuaa. Luulis viimeistään sitten iskevän todellisuuden naamalle kun ollaa oikeasti keskenään uusissa ympyröissä :/ Vielä tätä ei oikein ymmärrä.

Eilen meillä oli vielä 5-vuotispäivä, käytiin Uppalan Kartanossa syömässä oikein pitkällä kaavalla. Kertahan se on ensimmäinenkin. Tuo kartano on kyllä ihana paikka, suosittelen <3

Bye bye Seinäjoki?

Eilispäivä oli melkoisen ainutlaatuinen. Lähdin Espooseen päin Seinäjoelta 6:50 aamulla ja palasin joskus klo 20 aikoihin kahta työtarjousta rikkaampana. Olis siis kaks VAKITUISTA työpaikkaa tarjolla, päätöksiä pitäis vissiin alkaa tekemään. Molemmat pestit alkais jo 1.9. eli kun vain sais asuntoasiat järjestettyä niin se ois sitten heippahei Seinäjoki.

Ei oo muuten ikinä tullu käytyä Helsingissä ilman että olis tullu ostettua jotain. Kävin vain päivän päätteeks Kampissa syömässä ja kiirehdin seuraavaan junaan. Noh, se olikin kotimatka oikein pitkän kaavan mukaan, kun eka tuskastelin jo sitä että juna pysähtyy Pasilassa, Tikkurilassa, Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Toijalassa ja Tampereella. Noh, Tampereelle asti meni aikataulun mukaisesti. Sitten kuulutetaan että pitää odottaa puoli tuntia, että perästä tulevan junan matkustajat saadaan kyytiin. Joku oli jääny junan alle jossain Tikkurilan kieppeillä ja sen takia se perässä tullut juna oli myöhästynyt. Reilu puoli tuntia odotettiin ja Parkanossa pysähdyttiin ja oltiin viimein Seinäjoella noin klo 20. Olispa edes ollu joku lehti tai kirja mukana vaanku ei. Iippo oli sentään mukana, jotain viihdettä kun kännykän akkukin oli loppumaisillaan.

Mutta tämmöstä pientä kuulumista.

Takaisin Seinäjoella.

Käytiinpäs Neron kanssa Pyhännällä. Mentiin torstaina junalla Kiuruveelle ja ihan turhaan jännitin, Nero oli ihan esimerkillinen matkustaja. Katteli vaan kopastaan viereisessä penkkirivissä makoilevaa jackrusselia ja rupes aikansa katseltuaan kerälle nukkumaan. Sitä Jeppeä olisi kiinnostanut tehdä lähempää tuttavuutta Neron kans mutta emäntänsä piti sen hyvin paikallaan. Isukki sitten haki meidät Kisikseltä Pyhännälle ja sielläpä tota möllöteltiin eiliseen saakka. No lauantaina käytiin Haapavedellä hakemassa akvaarioon kaloja ja illalla Rajalassa paistamassa muurinpohjalettuja ja saunomassa. Nero oli Haapavedellä mukana ja sai taas hirveesti faneja. Ei ehitty sisälle asti kunnollla kun tuli rapsuttelijoita ja kyselijöitä. Sai äiskä ostaa kalansa rauhassa kun en ollu vieressä. Yksikin tyttö seuras meitä ympäri kauppaa kun yritin katella tavaroita siellä. Aina vaaan jostain ilmesty uudestaan ja silitti Neroa. Eipähän siinä. Eilen päivällä käytiin Pyhäntäjärvellä lirkkimässä, ei oo jääny Nerolle traumoja viimeisimmästä plumpsahduksesta kun meni ihan ite veteen masua myöten. Kännykällä otin parit kuvat mutta uskoohan tuon kun toinen on jalkansa kastanut veteen. Pihalla saatiin ihan mukavia kuvia, kun sattui hieno tausta. Ja tuossa kuvassa on erityisen ovela ilme naamalla hänellä :)


Eilen Antti tuli ulkomaan vahvistusten (Martin Tsekistä ja Bergen Kanadasta) kanssa hakemaan meitä. Olivat lauantaiaamuna lähteneet liikenteeseen ja tehneet pienen Suomi-tourin. Seinäjoelta olivat menneet Petäjävedelle, sieltä Jyväskylään ja Kuopioon. Yöksi Antin porukoille Luupuvedelle. Kovasti kiittelivät reissusta, oli ilmeisesti ollut ihan onnistunut kierros. Oli puhetta, että jos ens perjantaina on hyvä ilma, mentäis pelaamaan minigolfia. Kuulostaa ihan hauskalta, sitä ei olekaan tullut koskaan kokeiltua.

Huomenna olisi ainakin yksi työhaastattelu. Espoon Kauklahdessa olisi vakituinen lastentarhanopen pesti tyrkyllä. Pitää tänään yrittää ottaa selvää miten ihmeessä pääsen paikan päälle ja muutenkin vähän valmistautua. Vielä jännempää on, jos saan toisenkin sovittua Klaukkalaan. Vielä haasteellisempaa päästä perille, mutta toivottavasti onnistuu. Tuo Espoon paikka nyt sijaitsee ihan junaradan varrella, ettei luulis olevan ongelmaa..

Mutta tämmöstä tällä erää.

Huomenta.

Se siitä nukkumisesta. Nerolla oli aamuhepuli heti seiskan aikaan kun Antti lähti töihin. Onneks sentään jatkettiin unia yöllä kahden aikaan kun napero teki pökylän myöhäisen syömisen takia. Kerkesin siivota 3/4 (kolme neljäsosaa) kykistä pois, yhden neljänneksen tämä karvasankari, kakkakeisari kerkes pistellä poskeensa hyvällä ruokahalulla. Namnam taas vaihteeks.

Maanantaina käytiin Kyrkkärillä. Nero oli onnesta sykkyrällä taas vaihteeksi ja ryntäili ja säntäili sinne tänne. Noh, tämä pieni kuvasarja varmaan kertoo lyhykäisyydessään kuinka siinä sitten kävi. Huomatkaa kellonajat kuvissa.

Kuiva koira


Märkä koira



Tiistaina ostin Nerolle kantokassin, että päästään vähän liikuskelemaan. Tänään lähdetään testaamaan tuo yksiö käytännössä, kun 12:07 hypätään Neron kans kaksistaan junaan ja mennään taas vaihteeks Pyhännälle. Sitäpä ei sitten seuraavasta reissusta tiedäkään, millon se tulee.. Kassiin Nero on tykästynyt ainakin kotioloissa, eilen illalla kömpi sinne nukkumaan ja sen takia iltasyöntikin venähti myöhäiseksi. Ei malttanut tulla syömään.

Niin, ei seuraavista pohjoisen matkoista oikein tiedä.. On nimittäin mahdollista, että pyyhitään Seinäjoen pölyt ja vaihdetaan maisemaa tässä melko pian. Koko hommahan lähti siitä, että Antti oli "piruuttaan" laittanut työhakemuksen Helsinkiin. Noh, sieltä on soiteltu ja pyydetty haastatteluun. Ja noh, minäkin sitten laittelin hakemuksia ihan yhtä "piruuttani" tuonne pk-seudulle. Hakemusten lähettämisen jälkeen meni pari tuntia, kun eka haastattelukutsu tuli. Toinen kutsu on sähköpostissa. Eli ihan hyvältä näyttäis työtilanteen puolesta. Nyt vaan pitäs löytää kanttia lähteä. Seinäjoki on kuitenkin ollu koti monta vuotta. Mutta silti houkuttelee kovin sana "vakituinen". Heittämällä vakkaripaikalle ja palkkakin alkaa kakkosella. Sais haistattaa Kelalle huilut (,koska vieläkään ei ole herunut senttiäkään tukia vaikka kesäkuun ekasta päivästä on jo tovi). Toki asumiskustannukset on niin järkyt tuolla päin Suomea, että on pakkokin alkaa kakkosella jos mielii syödäkin. Mutta jos Anttikin saa sen homman mitä on hakemu, niin eipä meillä ole hädän päivää. Loppuu kituuttaminen prkl, eikä ikinä enää mene tili sen näköseks että on vaan kaks kymppiä tilillä!!

Mutta jos Seinäjoelta lähdemmä, tulee hirmuinen ikävä kaikkia ihania ystäviä <3 Heti vaan tulee hirveäkamala pelko, että vieraantuu noista ihmisistä, joiden kanssa puhutaan ihan kaikesta. Eihän anneta sen tapahtua?!!! Niisk. Apuva. Valmiiks on jo tippa linssissä..

Mutta nyt pakkailemaan pitkää viikonloppua varten, karvalapsen tavarat on vielä pakkaamatta...

Niin, ja huomatkaatten uusi kömpelö vieraskirja tuossa oikealla. Se on sitä varten että joku tunnustaisi näitä avautumisia lukevansa ;)

Juhlat juhlittu ja kotona taas.

"Lasten juhlat" juhlittiin viime viikonloppuna Pyhännällä ja oli oikein mukavat bileet. Matkaan lähdettiin jo torstaina, käytiin Nipsua moikkaamassa ja Notkossa pyörähtämässä. Yöksi mentiin anoppilaan. Nero oli onnesta soikeena kun sai juoksennella pihassa vapaana ja pitkä, kostea heinikko oli ihan parasta. Nero loikki niinku jänis eestaas siellä heinikossa ja tuntu olevan hauskaa :)
Perjantaina siirryttiin sitten Pyhännälle. Lauantaina oli juhlat ja vieraita kävi paljon. Nero oli ainakin melko stressaantunu siitä hälinästä ja ihmismäärästä. Tai ainakin hoitajamäärästä kun kaikki olis tykänny vähän pitää Neroa sylissä ja silitellä. Onneksi Nipsu tuli myös käymään juhlissa, sai ipanat vähän leikkiä. Kuvassa olivat sen verran rauhoittuneet että pääsivät molemmat vähän juomaan samasta kupista :)


Sunnuntaina kotiuduttiin Sanni mukanamme. Tähän päivään asti ollaan rötkötelty ja katottu leffoja ja tietty Neron kans tässä pyöritty. Systeri on tällä hetkellä matkalla kotia kohti ja nyt ollaankin sitten viikon jälkeen keskenämme. Minä, Antti ja Nero. Saapa nähdä, mitä tässä keksitään :D